Visio on turha! - Että mitäh?

Tänään vedetään pidempää puuta pesään! Väitän, että visio on turha. Mitä?! Ainakin siinä muodossa, jonka olen nähnyt markkinoilla monessa yrityksessä.
Nyt kerron, miten tätä voi parantaa. Lähde matkalle mukaan!

Ensinnäkin, visio on todella vaikea määrittää. Hirveän moni ihminen hikoilee yrittäessään löytää kristallipallon ja katsoa tulevaisuuteen. Tehdä oletuksia. Mutta kristallipallot ovat loppuunmyytyjä ja niitä ei enää valmisteta. Samalla kuitenkin on paine, että pitäisi olla visio. Sitten lähdetään miettimään, mikä se on.

Kun määrittely on saatu aikaan, käy helposti niin että se ei käytännössä ohjaa yhtään mitään. Tämän takia visio on turha. Ei siitä mitään suuntaa saa, se on helposti vain korulause.

Näin tapahtuu melkein yli 95% yrityksissä: Kaikki haluavat olla johtava numero ykkönen, paras ja halutuin. Se on heidän visionsa. Kun menen sanomaan, että “Eikö numero ykkönen ole asema?” He vastaavat: “Juu”.

Seuraavaksi kysyn: “Kuka sen aseman teille antaa?” Vastaus on helppo: ASIAKKAAT!

“Mitä te sitten teette, jotta olette sellaisen kunnian arvoisia?” –“Uuups…Eihän me oikein tiedetä”

Jotain on hassusti tässä ajattelussa! Voidaanko sitä korjata, ja mikä on oikeastaan se juju koko homman takana?

Ongelma on, että lauseet ovat tyhjiä ja tuo kupla on aika helppo puhkaista. Luulen, että moni yritys määrittelee sen ykkösaseman, koska siten he pääsevät tästä pälkähästä.  Ykkösasema on tärkeää osakkeenomistajille, koska he tietävät että markkinajohtaja tienaa eniten. Sen takia tämä on omistajille todella inspiroiva juttu. Mutta se ei ohjaa toimintaa, lause on tyhjä!

Puhkaistaan kupla, ja katsotaan mitä voitaisiin tehdä.

Mihin visiolausetta tarvitaan?

Aloitetaan sellaisesta ajatuksesta, että mikä se perusajatus tämän takana on? Miksi visiolausetta tarvitaan? 

Ensimmäinen syy on erittäin tärkeä bisnekselle, luoda merkitystä sekä meille että asiakkaille. Sen pitäisi myös antaa suuntaa, mutta jos suunta on ykkösasema, minkä suunnan se antaa? Millä tavalla se ykkösasema tehdään, mitä meillä pitäisi silloin olla? Suunta on hyvin tärkeää, siitä olen samaa mieltä.

Nyt on hyvin tärkeää, että visio auttaisi vastuullistamaan liiketoimintaa. Hyvin tavoiteltava tila.Sitten tietenkin se, että vision tulisi nostaa energiaa ja innostusta. Että ihmiset olisivat sitä mieltä, että on todella hienoa olla tässä firmassa töissä, koska toteutamme suurta tehtävää. 

Ehkä kuuluisin visiolause on J.F. Kennedyn “I want to have a man on the moon before the end of the sixties”. Minkä innostuksen se antoi! Sehän oli visio, mutta samalla voisi sanoa, että se oli Suuri Tehtävä. Palaan tähän vielä, koska haluaisin korvata vision suurella tehtävällä. Se antoi NASAlle aivan valtavan energian – se oli merkityksellinen tehtävä! Paitsi sitten kun kuuhun oli lähetetty parikymmentä ihmistä, se projekti lopetettiin. Kuitenkin se, että ihminen pääsi toiselle taivaskappaleelle oli aivan hurjaa!

Syvempi merkitys

Jotenkin tämä syvempi merkitys on hieno asia. Olemme Rdigossa jo kauan käyttäneet aurinkoa metaforana tälle. Jos aurinko on se, joka paistaa sekä itsemme että asiakkaamme päälle, sillä on merkitystä. Ja jos emme itse ole innostuneita tästä merkityksestä, emme me osaa tartuttaa sitä asiakkaisiinkaan. Sen takia tässä järjestyksessä: ensin me, sitten asiakkaat.

Kuvassa on sektoreita: Miten aurinko näkyy sekä asiakkaille että omille ihmisille? Miten aurinko loistaa myyntiin ja tuotantoon, ja niin edelleen. Sektoreihin laitetaan vähitellen monta tärkeää asiaa, ja yhdessä siitä muodostuu aurinkokonsepti eli merkityskonsepti. Sen takia olen sitä mieltä, että syvempi merkitys on erilaistamisen keskeinen työkalu.
Monesta kultajyvästä muodostuu iso erilaistamisen kultakimpale.

Nämä kaksi sanaa, missio ja visio, ovat kirjaimellisesti niin lähellä toisiaan, että ne menevät tosi usein sekaisin. Ihmiset eivät yleensä osaa varmana kertoa mikä yrityksen missio ja vision on. He saattavat muistaa yhden, mutta eivät ole välttämättä varmoja kummasta puhutaan. Olen alkanut miettiä, että englannin sana purpose on todella mainio. Se oikeastaan yhdistää mission ja vision. 

Purpose-sanalla on paljon suomennoksia, mutta olen päätynyt seuraavaan:

Suuri Tehtävä

Purpose on meidän Suuri Tehtävämme: Miten autamme asiakkaita, millä tavalla parannamme maailmaa, jne. Tämä ei muuten ole yhtään helppo asia määritellä. Rdigon jokaisessa strategiaprojektissa asiakkaiden nykyinen Suuri Tehtävä on päivittynyt paremmakisi, kun sitä ollaan katselmoitu kriittisemmin. 

Hienoa tässä on, että aurinko paistaa päällemme jo nyt. Meillä on merkitys jo nyt ja Suuri Tehtävä jo tänään. Sitten kun mennään kolme-viisi vuotta eteenpäin, siellä se visiotilamme on. Entä jos se sama aurinko paistaa silloinkin, vielä kirkkaammin? Suuri Tehtävä on ehkä syventynyt ja voimistunut entisestään. Jos meillä on tänään missio ja visiotilassa vaan syventynyt missio, miksi käyttää kahta käsitettä? Varsinkin, kun on todella vaikeaa veikata mitä maailmassa tapahtuu ja missä menemme. Innostus tulee Tehtävästä!

Mutta, Suuri Tehtävämme on pysyväluonteinen. Ei se niin vain vaihdu. Ja jos vaihtuu, sitten ollaan vaihdettu bisnestä. Niinkin saattaa käydä, että on pakko vaihtaa bisnestä, koska kilpailu vanhalla alueella on bulkkiutunut ja sieltä ei enää saa palkanmaksurahaa.

Johtopäätös: Voisimmeko todella ajatella niin, että meillä on Suuri Tehtävä tänään ja strategia vie meitä kohti vielä syvempää Suurta Tehtävää? Tämä on valtava inspiraation lähde, ja siksi ehdotan visio-sanasta luopumista. On mahdotonta tietää mitä tulevaisuus tuo mukanaan, mutta Suuri Tehtävämme voi olla muuttumaton hyvin kauan.

Siis luopukaa visiosta! Luopukaa myös missiosta, ja korvatkaa se Suurella Tehtävällä! Voitte käyttää tästä mitä sanaa tahansa, mutta esimerkiksi päämäärä on huono sana siitä, että se on “siellä jossain”, koska aurinko paistaa jo tänään! Merkitys on myös ihan hyvä sana, mutta se ei ole niin aktiivinen. Suuri Tehtävä on voimakkaampi.

Laitetaan strategia tulille ja lähdetään parantamaan maailmaa Suurella Tehtävällä! Ja ollaan siitä ylpeitä! Erottaudumme kilpailijoista sillä, miten Suuri Tehtävä leviää organisaatioomme. Sitä on vaikeaa kopioida! Syntyy kilpailuetu, pysyvä sellainen! Wow!

Laita strategia tulille! 🔥

👉Jos haluat pysyä ajan tasalla uusimmista keisseistä ja ahaa-elämyksistä, liity Johdon VIP-listalle!

Markus Westerlund on Rdigon perustaja ja strategiakonsultti. Hän on 25 vuoden aikana fasilitoinut toistasataa strategiaprosessia, ensiksi asiakkuusstrategioita vuosina 1996-2007 Vectia Oy:n toimitusjohtajana ja vuodesta 2007 liiketoimintastrategioita Rdigossa. Corporate uransa hän teki Nokian palveluksessa ensin tietoliikennepuolella ja sitten IT puolella Nokia/ICL Datassa. Markus on DI.

Rdigo on senioripartnerien strategia boutique. Erikoisuutena on laajasti osallistava strategiaprosessi tehokasta digifasilitointia hyödyntäen, nykyajatusten voimakas haastaminen, strategian yksinkertaistaminen ja ketterä strategian implementointi.

Rdigo

Copyright 2021 – Rdigo Oy

Kiinnostiko blogi?

Jos teema kiinnosti, niin voimme hyvin jutella hetken.  Tästä voit kätevästi varata ajan. Voin kertoa keisseistä.

Markus Westerlund