Strategiset tavoitteet tekemisiksi

Tänään minulla on innostava aihe kerrottavaksi! Puhun siitä, miten strategiset tavoitteet saadaan tekemisiksi. Strateginen tavoite on aina ylätason ajatus. Miten ylätason ajatus saadaan konkreettisiksi tekemisiksi?

Strategian tavoitteet ovat ylätavoitteita ja syntyy helposti gäppi konkretiaan

Strategia: Ylätason tavoitteita 

Strategiahan on helikopteriajattelua. Pitää olla pää pilvissä, mutta pitkät jalat – tämä on mottoni. Kun koko strateginen ajattelu on kiteytetty yhdelle strategiasivulle, eli Strategy 1Pagerille, strategiaa pitää alkaa toteuttaa tavoitteiden kautta. Nämä tavoitteet ovat aina ylätason tavoitteita. Tekeminen on taas ruohonjuuritasolla. Näiden väliin syntyy kuitenkin hyvin helposti gäppi. Miten gäppi kurotaan kiinni, niin että strategiasta tulisi konkreettinen ja se toteutuu nopeammin? Se olisi todella arvokasta tietää.

Osatavoitteilla konkretisointi 

Kun strateginen tavoite puretaan osatavoitteiksi, se saadaan konkretisoitua. Siksi tarvitsemme osatavoitteita, koska ne purkautuvat tekemisiksi.
Osatavoitteet konkretisoidaan tekemisillä.

Siis, kuvan himmeli tarvitaan, jotta strategia voidaan toteuttaa. Se on niin yksinkertainen ajatus, mutta silti tämä työ jää helposti tekemättä. 

Ihmiset, jotka toteuttavat tekemisiä ovat joskus malttamattomia, he haluavat heti konkretiaa. Ei saa mennä liian nopeasti! Ensin pitää kirkastaa ylätason ongelma, ja vasta sitten purkaa se osatavoitteiksi ja konkretiaan. Sanon ihmisille aina, että nyt täytyy alkaa katsoa firmaa toimitusjohtajan näkökulmasta. Ylätasolla täytyy malttaa hetki, niin että se saadaan kirkkaaksi. Näin syntyy parempia tavoitteita ja parempaa tekemistä!

Koko idea on löytää menestyksekkäämpää tekemistä!

Vastuut 

Tietenkin tarvitaan vastuita. Firmat osaavat kyllä usein jakaa vastuuta, mutta voi olla että vastuuhenkilöt voidaan löytää nopeammin, jos strategia on selvästi jaettu osatavoitteiksi. Siinä välissä on usein aika paljon hässäkkää ja aikaa kuluu.
Vastuut annetaan kullekin tavoitteelle

Kaikkein kauheintahan on, jos linkki katkeaa ja  strategia jää vain PowerPoint-nipuksi, jota katsotaan vuoden kuluttua. Tarvitaan läpinäkyvyyttä ja konkreettinen tapa seurata näitä ihmisiä.

Resursointi 

Firmassa on aina keskeisiä avainhenkilöitä, jotka aina siirretään kaikkiin projekteihin. Jos näin tapahtuu, eihän kukaan ehdi tehdä mitään. Strategia ei konkretisoidu ja toteudu! 
Resursoidaan osatavoitteiden toteutus

Tiimihenkilöt, jotka alkavat toteuttaa ja suunnittelemaan tavoitteita, ylikuormittuvat hyvin helposti. Täytyy tehdä resursointikartta, josta näkee suoraan kuinka monessa paikassa tietty yksilö yhtä aikaa on. Hän ei saa olla liian monessa mukana, vain yhdessä tai kahdessa osatavoitteessa. Jos ihmisellä on neljä projektia, ei ole kovin hyvä juttu, toteutus viivästyy!

Tiekartta 

Millä tavalla päästään strategian ylätavoitteisiin? Luodaan tiekartta priorisoimalla osatavoitteita: Mitä kannattaa tehdä ensiksi, ja mitä sen jälkeen?
Tiekartta kertoo mitä tehdään ensin mitä sitten.

Tällä tavalla kun luodaan tiekartta, lopputulos on se, että todella toteutamme SUURTA TEHTÄVÄÄMME. Kaikki ovat hyvin iloisia!

Tiekartta sprinteissä

Sprintti on kalenteriaika, viikko tai kaksi. Kun tiekartta ja tavoitteet toteutetaan sprinteissä, sprintin alussa katselmoidaan millainen työpino on: Mitä ollaan saatu valmiiksi edellisessä sprintissä, ja mitä tekemisiä valitaan seuraavalle sprintille?
Tiekartta toteutetaan sprinteillä. Työpinosta otetaan seuraavat tehtävät.

Kuvassa siniset kansiot ovat osatavoitteita ja harmaat ovat tekemisiä. Kun tekemisiä valitaan vain seuraavalle viikolle tai kahdelle, ihmiset tietävät aika hyvin oman kuormitustilanteensa ja paljonko he pystyvät tekemään. Silloin he valitsevat realistisemman määrän tekemisiä. Lisäksi kaikki ovat sonnellisempia, kun ei enää tarvitse stressata koko työpinoa. Ei tarvitse kantaa koko pinkkaa olkapäillään, tämänhetkisten tavoitteiden toteuttaminen riittää!

Sprintissä syntyy aikapaine! Ihmiset tietävät, että heiltä kysytään kahden viikon kuluttua saivatko he tehtävän valmiiksi. Tämä johtaa siihen, että ihmiset näkevät vaivaa, jotta tehtävät valmistuisivat. He keskittyvät tehtävän ytimeen sen sijaan, että rakentaisivat sen ympärille ylimääräistä. 

Sprinttityöskentelyssä projektit konvergoituvat, keskittyvät ytimeen. Perinteisessä projektiajattelussa aikataulu helposti viivästyy, kun matkalla projektikokouksissa keksitään lisää hienoja juttua. Kun projektin tavoiteaikataulu ei jousta, ihmiset priorisoivat ja keskittyvät tehtävän ytimeen.

Strategiataulu

Tämän koko projektin johtamiseen tarvitaan strategiataulu.
Strategiataululla näkyy tavoitteet ja tekemiset liikennevaloin

Olen huomannut, että suuremmissa firmoissa tarvitaan kahden tasoisia tauluja. Yksi on johtoryhmän taulu, josta löytyvät suuret valinnat ja tavoitteet, ja miten niissä edetään. Toiseen tauluun laitetaan isompien tavoitteiden purkamisen tulos, eli osatavoitteet ja niihin liittyvät tekemiset. Kun taulujen avulla tavoitteita ja tekemisiä katselmoidaan viikottain, silloin strategia toteutuu nopeasti! 

Strategia toteutus

Loppujen lopuksi logiikka on aika yksinkertainen. Magiikka tulee siitä, millä tavalla käytännössä tämän toteutat, miten rakennat struktuurin tarvittaviin välineisiin ja kokousagendoihin.
Stategian toteutuu näin tehokkaasti ja kaikki ovat innostuneita

Kun strategian implementointeja on tehnyt paljon, niin jokainen projekti on opettanut tapoja miten työ tehdään vielä tehokkaammin näkyväksi. Silloin ihmiset osaavat tehdä parempaa priorisointia ja menestys seuraa. Soita niin jutellaan (Markus: 050 67030).

Laita strategia ja strategiset tavoitteet tulille! 🔥

👉Jos haluat pysyä ajan tasalla uusimmista keisseistä ja ahaa-elämyksistä, liity Johdon VIP-listalle!

Markus Westerlund on Rdigon perustaja ja strategiakonsultti. Hän on 25 vuoden aikana fasilitoinut toistasataa strategiaprosessia, ensiksi asiakkuusstrategioita vuosina 1996-2007 Vectia Oy:n toimitusjohtajana ja vuodesta 2007 liiketoimintastrategioita Rdigossa. Corporate uransa hän teki Nokian palveluksessa ensin tietoliikennepuolella ja sitten IT puolella Nokia/ICL Datassa. Markus on DI.

Rdigo on senioripartnerien strategia boutique. Erikoisuutena on laajasti osallistava strategiaprosessi tehokasta digifasilitointia hyödyntäen, nykyajatusten voimakas haastaminen, strategian yksinkertaistaminen ja ketterä strategian implementointi.

Rdigo

Copyright 2022 – Rdigo Oy

Kiinnostiko blogi?

Jos teema kiinnosti, niin voimme hyvin jutella hetken.  Tästä voit kätevästi varata ajan. Voin kertoa keisseistä.

Markus Westerlund