Perfektionisti esimiehenä
Strategiakonsulttina tulee aika usein vastaan tilanne, että inhimillinen yhteistyö on asiakkaan tiimissä vaikeaa. Minulla oli keissi, jossa toimitusjohtaja ja johtoryhmän jäsenet olivat todella turhautuneita. Heillä oli perfektionisti hallituksen puheenjohtajana, ja perfektionisti ei ole koskaan tyytyväinen. Kerron sinulle nyt, miten tällaisessa tilanteessa tulee toimia. Toivottavasti tästä on sinulle apua omassa tilanteessasi!
Perfektionistin paras puoli on se, että hän haluaa laatua. Jos ja kun hän on hyvä, laatua syntyy. Minulla on kylläkin ollut keissi, jossa syntyi ylilaatua. Asiakaskiitosta syntyi, tulostakin, muttei kasvua. Sehän ei ole kovin hauska tilanne. Laatu saattaa mennä liian pitkälle.
Miinuspuoli perfektionistisessa käyttäytymisessä on taas se, että mikään ei riitä. Perfektionisti viestittää, että aina on jotakin mikä pitäisi olla paremmin.
Yhdessä keississä, kun johtoryhmässä puhuttiin asiakastarpeista, silloin se ei riittänyt toimitusjohtajalle, vaan hän halusi tietää tuotteista. Kun taas puhuttiin tuotteista, toimitusjohtaja halusi tietää asiakastyytyväisyydestä. Aina löytyi asia joka puuttui, mikään ei riittänyt. Päätöksiä ei syntynyt, ja se oli hyvin turhauttavaa johtoryhmäläisille.
Kysymys kuuluu: Mikä olisi helpotus tällaiseen tilanteeseen?
Sinulla on varmasti omia kokemuksia perfektionisteista, ja mahdollisesti omia ratkaisujakin.
Näytän kuitenkin yhden ratkaisumallin, joka on auttanut minua henkilökohtaisesti.
Vahvista, että olet kuullut
Kun ihminen sanoo sen ‘mutta’-osuuden, niin vahvista, että olet kuullut!
Muistan, kun ensimmäistä kertaa törmäsin tähän eräässä yrityksessä, jonka toimitusjohtaja oli nimeltään Markku. Hänellä oli pelkkiä erittäin älykkäitä tohtorismiehiä johtoryhmässään. Sinne oli syntynyt sellainen kulttuuri, että he olivat hyvin kriittisiä, ja tuntui siltä, kuin kaikki kilpailisivat siitä, kuka on älykkäin ja kuka osaa listata haittapuolet nopeimmin. Markku oli todella taitava! Vaikka kritiikki kuulosti omaan korvaan aika aggressiiviseltakin, hän jatkoi kysymällä:
“Tarkoititko että…”
Ja kun hän muotoili toisen viestin omin sanoin, toinen ihminen nyökkäsi. Se ei suinkaan tarkoittanut, että Markku oli aina samaa mieltä. Se tarkoitti, että hän oli ymmärtänyt toisen viestin, ja samalla toinen ihminen rauhoittui.
Minulla oli samanlainen kokemus nuorena – minähän menen aina kohti mahdollisuuksia. Yksi kollegani näki aina pelkästään tilanteen vaarat. Yhtenä päivänä kuitenkin ymmärsin sanoa, että “Kuule Matti, jos ei tehdä mitään, upotaan varmasti.” Se oli ensimmäinen kerta, kun Matti nyökkäsi minun kommentilleni.
Pitää siis kuulla mitä toinen sanoo, toistaa se, jotta hän voi rauhoittua, että viesti mennyt perille.
Match vai Mismatch?
Ymmärrä, onko ihmisen ajattelutapa Match vai Mismatch? Oletko sinä henkilö, joka näkee että olutpullosta on puolet juotu, vai oletko se, joka iloitsee, että puolet on vielä jäljellä? Molemmilla näillä ajattelutavoilla on etunsa. Molempia tarvitaan, koska jos emme näe puuttuvia asioita, gäppejä, miten voimme niitä täyttää? Tämä voi aiheuttaa kuitenkin myös ärtymystä. Ihminen, joka haluaa iloita siitä mitä on saavutettu, voi todella turhautua, jos aina kuulee esimieheltä, että jotain vielä puuttuu. Mikään riitä ja pitää tehdä enemmän!
Itseäni on helpottanut paljon, kun olen ymmärtänyt sanoa hiljaa itselleni:
“AHAA! Tässä on ihminen, joka käyttäytyy mismatchillä.”
Minulla oli toinen projekti, jossa eräs kaveri sanoi, että heiltä puuttuu tämä, tämä ja tämä. Silloin ajattelin itsekseni, että hänen aivonsa generoi mismatch-tyyppiä. Lisäksi minulle tuli voimakas tunne siitä, että tälle henkilölle oli tärkeää päästä kuuluviin. Jos mismatch kombinoituu ns. Ego-boy ominaisuuden kanssa, eli siihen että haluaa olla esillä egona, se saattaa olla hyvinkin raskasta muille.
Et voi muuttaa toisen ihmisen tiedon jäsentämistapaa
Jos hän jäsentää mismatchinä, niin sitten asia on niin. Jos ajatukset hänen päässään ovat spagettikasa, ja sinun päässäsi asiat ovat hyvin jäsenneltyjä, et voi silti muuttaa toista. Voit ainoastaan helpottaa oloasi ymmärtämällä. Asiakkaan syväymmärtäminen on erityisen tärkeää. Kun ymmärrät, ei tarvitse hikeentyä. Se jo auttaa, että tunnistaa erilaiset jäsentämistavat.
Mismatch-ajattelija on seuraavan askeleen mestari. Tämä lause on monta kertaa auttanut minua olemaan hermostumatta. Kun olemme päässeet kaksi askelta eteenpäin, hän ei välttämättä kiitä samalla lailla kuin match-tyyppi. Hän katsoo, että taas pitää ottaa yksi askel lisää. Mutta hän kyllä myös kiittää, pitää vaan osata kuulla kiitos puuttuvan osan joukosta.
Kuule se osa, jossa hän kiittää! Jos se on sinulle tärkeää, ota se itseesi, koska hän tarkoittaa sitä. Sitten tulee seuraava askel – ota puuttuva osa sellaisena.
Hyvä tarkoitus
Kaiken käyttäytymisen taustalla on hyvä tarkoitus! Tämä on dogma, joka tulee NLP opista, jota olen opiskellut aikanaan paljon. Idea on se, että ihminen, joka sanoo mustan pilven, haluaa myös päästä siitä pilvestä eroon. Hänellä on siis hyvä tarkoitus. Teillä on molemmilla siis hyvä tarkoitus, ja pyritte yhdessä aurinkoon. Kun ymmärtää, että kaiken käyttäytymisen taustalla on hyvä tarkoitus, se on helpotusta tuova ajatus.
Jos itse olet perfektionisti tai mismatch- tyyppi, niin muista, että se voi laskea muiden ihmisten energiatasoja. On myös ongelma, jos ihmiset menevät poteroon, ja ajattelevat että tietty ihminen on aina tietynlainen, eikä muutu. Siinä ollaan silloin lukkotilanteessa. Hyvä tapa päästä ulos on ymmärtää molempien ajattelutapojen hyödyt.
Kun teemme strategiaa, onhan se hirveän tärkeää nähdä myös riskit ja varautua niihin.
Tärkeintä on kuitenkin keskittyä siihen SUUREEN TEHTÄVÄÄN – aurinkoon – miten autamme asiakkaita. Mikä on se, mitä asiakkaat meiltä haluavat? Jos meitä ei olisi, mitä he itkisivät? Se on meidän SUURI TEHTÄVÄ, joka innostaa kaikkia osapuolia.
Laita strategia tulille ymmärtämällä mismatch-käyttäytymistä!🔥
👉 Jos haluat pysyä ajan tasalla uusimmista keisseistä ja ahaa-elämyksistä, liity Johdon VIP-listalle!
Markus Westerlund on Rdigon perustaja ja strategiakonsultti. Hän on 25 vuoden aikana fasilitoinut toistasataa strategiaprosessia, ensiksi asiakkuusstrategioita vuosina 1996-2007 Vectia Oy:n toimitusjohtajana ja vuodesta 2007 liiketoimintastrategioita Rdigossa. Corporate uransa hän teki Nokian palveluksessa ensin tietoliikennepuolella ja sitten IT puolella Nokia/ICL Datassa. Markus on DI.
Rdigo on senioripartnerien strategia boutique. Erikoisuutena on laajasti osallistava strategiaprosessi tehokasta digifasilitointia hyödyntäen, nykyajatusten voimakas haastaminen, strategian yksinkertaistaminen ja ketterä strategian implementointi.
