Miten tehdään hyvä strategia?

Haastattelin videolla muutama päivä sitten kollegaani Erkki Kari-Koskista strategiasta. Miten tehdään hyvä strategia? Tämä teksti on videohaastattelun litterointi.

Eki: Oikeastaan koko homma kiteytyy siihen asiaan, että kun strategiaa tehdään, kysymysten arvo on suuri. Se, minkälaisia kysymyksiä siinä prosessissa esitetään ohjaa hyvin pitkälle sitä strategian laatua, kuinka hyvä siitä tulee. Tämän takia kannattaa tosiaankin käyttää aikaa näiden kysymysten miettimiseen ja pohtimiseen ihan porukalla. Mitkä ovat ne kysymykset, jotka vievät eteenpäin?

Poikkeuksellisen hyvät kysymykset

Jos haluaa poikkeuksellisen hyvän strategian, pitäisi löytää ne poikkeuksellisen hyvät kysymykset. Tässä on tietysti kaksi tasoa: 

Ensimmäinen taso on se, että mietitään hallitustasolla ja ylimmän johdon tasolla mihin suuriin kysymyksiin tässä strategiassa halutaan vastata. Siihen pohdintaan kannattaa käyttää aikaa, koska se on ihan ydinjuttu. Siihen täytyy myös ottaa mukaan hallituksen jäsenet, jotta se asia ajautuu oikeille urille. 

Sitten on toinen taso kysymyksiä, joka tapahtuu siellä strategiaprosessissa: Miten yksittäisiä workshopeja, kokouksia, erilaisia ideointisessioita ohjataan oikeanlaisilla kysymyksillä? 

Markus: Sinulla on pitkä ura yritysjohdossa ja strategiakonsulttina. Tuleeko sinulle mieleen joku keissi, jossa koit että kysymys avasi uudet näkemät?

Eki: Aika usein tulee vastaan tilanne, jossa kysytään: “Mitkä ovat ne tärkeimmät ykköskysymykset?. Sitä kun hetki pyöritellään ja brainstormataan,  alkaa nousta mahdollisesti yllättäviäkin näkökulmia. Jos sitä vielä pohditaan boksin ulkopuolelta: Minkälaisia mahdollisuuksia meillä olisi tarjolla, mitä kehitysvelkoja ja vahvuuksia, mitä pitäisi korjata ja rakentaa, onko olemassa uhkatekijöitä, jotka pitää ottaa huomioon? Sieltä ne alkavat löytyä. Monessa keississä on onnistunut tämä alkuvaiheen haastaminen niin hyvin, että hallitus ja ylin johto ovat hieman muuttaneet sitä strategiatyön tavoitetta. 

Minulla oli taannoin sellainen keissi, jossa ensimmäinen toimeksianto oli strategian päivitys. Sen piti olla kevyempi päivityskierros. Siinä alkukeskustelussa huomattiin kysymysten etsimisen yhteydessä, että hetkinen, tähän tarvitaankin isompi remontti. Kevyemmästä päivityskierroksesta tulikin perusteellisempi! Se vaikutti strategiatyöhön ratkaisevasti, sillä prosessissa löydettiin uusia linjauksia matkan varrella.

Huonot kysymykset strategiatyössä

Jos kysymysten pohtimiseen ja niiden määrittelyyn ja ideointiin ei käytä riittävästi aikaa, helposti saattaa tulla huonoja kysymyksiä. 

Markus: Ja samoja kysymyksiä, eikö niin? Eikö huono kysymys olekin sellainen, mikä on jo kysytty monta kertaa ja saa aina saman vastauksen?

Eki: Huono kysymys on oikeastaan sellainen, joka saattaa latistaa sitä johtopäätöstä. Jos kysyn sinulta: 

“Voitko lisätä myyntiä 10 prosenttia?”

Markus: Tietysti hyvä sotamies vastaa että “Tottakai, herra toimitusjohtaja!” Mutta voinko käytännössä pysyä lupauksessani?…

Eki: Niin, vastaamalla noin saatat alkaa heti miettimään niitä esteitä, niitä asioita jotka estävät sinua pääsemästä siihen kymmeneen prosenttiin. Tämän takia tällaisessa tilanteessa kannattaisi pohtia: 

“Hei, meillähän on yhteinen kasvutavoite, millä keinolla saisin myyntiin vauhtia siten, että se on vuoden lopussa 10 prosenttia suurempi?”

Siinä on hyvä kysymys.

Poikkeuksellisen hyvät kysymykset

Markus: Kerro vähän tästä diakuvasta (yllä), miksi laitoit sinne tuon strategiataulun

Eki: Minusta se on kiva kuva! Sen lisäksi se pyrkii kuvailemaan sitä, että voimme yhdessä porukalla pohtia paljon niitä kysymysten asetteluja ennen kuin lähdetään tekemään työtä.

Markus: Ei ole oletusarvoisesti tyhmiä kysymyksiä, vaan se tyhmä kysymys voi olla tyhmä nykyajattelulle. Kysymys voi olla poikkeuksellinen hyvä, koska se on uudenlainen. Mikä näiden kysymysten tärkeys on strategiatyössä?

Miten strategiatyössä?

Eki: Kyllä se mielestäni ratkaisee ihan sen työn laadun. Niillä sekä ohjataan sitä isoa kuvaa ja sitä isoa lopputulosta mitä halutaan saada aikaan.

Toisella tasolla erilaisissa kokouksissa ja työpajoissa ohjataan ihmisten ajattelua siten, että löytyy uusia ideoita ja ratkaisuja ja annetaan ihmisille mahdollisuus mennä eteenpäin.

Se auttaa meitä ideoimaan ja löytämään ratkaisuja, ja innostaa eteenpäin.

Hyvien kysymysten avulla löydämme myös porukkaan energiaa!

Rima korkealle

Markus: Juuri tämä, että kannattaa uskaltaa laittaa rima korkealle ja kysyä niitä kiperiä kysymyksiä, kuten sinä aina sanot.

Eki: Niin, tietysti on olemassa kysymystyyppi, joka voi olla kiperä monella tavalla. Se voi olla kiperä meidän kilpailukyvyn kannalta, se voi olla kiperä erottautumisen kannalta, ja pinnan alta, jonka kaikki tietävät mutta josta kukaan ei koskaan puhu. Kiperillä kysymyksillä saadaan rima korkealle!

Poikkeuksellisen hyvillä kysymyksillä hyvä strategia

Markus: Kiitos Eki. Miten vetäisit yhteen tämän viestin?

Eki: Asenteellisella ohjenuoralla! Miettikää strategiaprosessin alussa, mihin kysymyksiin haluatte vastauksen? Ja asettakaa sille fasilitaattorille sellainen rima, että “Tänne ei muuten sitten tulla huonoilla kysymyksillä!”

Markus: Kiitos, ihan kettinkiä, poikkeuksellisen piukat pointit, Eki!

Laita strategia tulille!🔥

Markus Westerlund on Rdigon perustaja ja strategiakonsultti. Hän on 25 vuoden aikana fasilitoinut toistasataa strategiaprosessia, ensiksi asiakkuusstrategioita vuosina 1996-2007 Vectia Oy:n toimitusjohtajana ja vuodesta 2007 liiketoimintastrategioita Rdigossa. Corporate uransa hän on teki Nokian palveluksessa ensin tietoliikennepuolella ja sitten IT puolella Nokia/ICL Datassa. Markus on DI.

Rdigo on senioripartnerien strategia boutique. Erikoisuutena on laajasti osallistava strategiaprosessi tehokasta digifasilitointia hyödyntäen, nykyajatusten voimakas haastaminen, strategian yksinkertaistaminen ja ketterä strategian implementointi.

Rdigo

Copyright 2021 – Rdigo Oy

Kiinnostiko blogi?

Jos teema kiinnosti, niin voimme hyvin jutella hetken.  Tästä voit kätevästi varata ajan. Voin kertoa keisseistä.

Markus Westerlund