Ketterä strategia nopeammalla vuosikellolla
Moni strategia tuntuu olevan jäykkä ja kevyttä yläpilveä, mistä tavallisen tallaajan ei tarvitse välittää. Fokus puuttuu ja noudatetaan vuosikelloa. Näin ei tarvitse olla!
Strategia voi olla ketterä! Mietitäänpä hetki.
Onko se sitä, että strategiaa muutetaan ja päivitetään jatkuvasti? – Ei ole.
Ketterä strategia on sellainen, että se on ihmisten mielessä ja ihmiset elävät ja päivittävät sitä.
Yleensä ongelma on, ettei ymmärretä mikä strategia on. Tässä on maailman yksinkertaisin selitys:
Strategia on miten toimimme tästä lähtien eteenpäin. Strategia-sanasta on tehty vaikea, se pitää demystifioida. Voimme tehdä strategiasta todella innostavan ja myös yksinkertaisen ymmärtää.
Sellainen strategia toteutuu ja se voi olla ketterä!
Strategia korvien välissä
Yrittäjällä, joka perustaa yrityksen, on strategia korviensa välissä. Hän ei edes huomaa, kun hän sitä päivittää. Hetken kuluttua voi tulla tilanne, että strategia on spagettikoodia korvien välissä, jolloin alkaa olla vaikeaa tietää mitä seuraavaksi tehdään. Varsinkin, kun yritykseen on rekrytoitu enemmän ihmisiä.
Liikaa suuntia
Yrityksessä, joissa on kymmeniä tai satoja ihmisiä, fokuksen puuttuminen alkaa jo näkyä. Helposti löytyy liikaa suuntia. Silloin toimitusjohtaja tai perustaja ei enää pysty hallitsemaan tilannetta. Tulee hetki, jolloin hän tajuaa, jotain on kirjoitettava ylös. Johtamisen on oltava läpinäkyvää!
Fokus
Päässä oleva spagetti pitäisi saada kiteytymään muutamaan isoon asiaan kaikkien mielissä. Firmatasolla nämä ovat fokusalueita, jotka puretaan konkreettisiksi tavoitteiksi. Kuitenkin jokaisella pitää olla kirkas kuva siitä, mikä fokus on ja mitä pitää tehdä.
Vuosikello
Jollain tavalla tämä strategian vuosikello on jopa surullinen. Isoissa yrityksissä on koettu melkein välttämättömäksi käyttää vuosikelloa. Strategia tehdään keväällä, toiminnan suunnittelu ja budjetointi syksyllä. Sitten homma toistuu seuraavana vuonna. Koska osakeyhtiölain mukaan pitää olla tilikausi, vuosi on hyvin luonnollinen. Pitää tehdä seuraavan vuoden tavoitteet ja maksaa osingot vuosittain, on ymmärrettävää että käytetään vuosikelloa myös strategian päivittämiseen.
Oikeastaan voi haastaa kevään strategiarumbaa miettimällä, että onko se nyt järkevin tapa tehdä työtä? Nimittäin monelle strategia on sana, joka pistää valtavan kuorman hartioille. Se tarkoittaa, että pitää taas tehdä kauheasti PowerPoint slaideja. Miten siitä pääsisi eroon?
Vakioratkaisu: Otetaan viime vuoden slaidit ja vähän muutetaan niitä. Sitten johtoryhmä istuu monta workshopia silmät ristissä. Loppujen lopuksi he innostuvat, kun uusi päivitys on löydetty ja saatu uusi ydin. Tämän jälkeen pidetään se iso tiedotustilaisuus, jossa uusi strategia kerrotaan, ja ihmetellään kun ihmiset eivät ala toimia ja strategia ei konkretisoidu.
Tälle on olemassa vaihtoehto!
Strategian kvartaalitsekit
Mitä jos tekisimme ison strategiakierroksen aina silloin tällöin, ja siinä välissä vain lyhyitä strategian ja tavoitteiden kvartaalitsekkejä. Ihmiset tykkäävät tästä. On paljon kivempi juttu, kun töitä ei tarvitse tehdä niin hirveästi. Sitten muutaman vuoden kuluttua tulee taas se hetki, jolloin jokainen kivi pitää kääntää, tätä kutsun isoksi strategiakierrokseksi. Kvartaalistekit ovat ovat pieniä ja nopeita kierroksia suurten välissä.
Etu on se, että tällä tavalla strategia pysyy koko ajan mielessä. Ihmiset muistavat sen, koska se ei ole vain PowerPointissa jossain kansion nurkassa, jota kukaan ei katso. Nyt se on knupissa eikä vaan mapissa!
Kun seuraavan jakson parin kuukauden juttuja katsotaan säännöllisesti, meistä tulee väkisinkin ketteriä.
Käytännössä tämä toimii siten, että kerran kvartaalissa varataan päivän tai kahden päivän kokous. Ensiksi katsotaan taaksepäin, saimmeko viime kauden tavoitteemme tehtyä. Sitten pohditaan, mitkä ovat ne relevantit tavoitteet, jotka kannattaa ottaa seuraavalle kaudelle. Tällä tavalla edetään sprinteissä ja strategiaa tulee katselmoitua monta kertaa vuodessa. Se konkretisoituu vuosineljännesten tavoitteiksi. Tämä on aika kova juttu!
Seuraavat tavoitteet
Strategiapäivän aikana eri yksikköjen vetäjät kertovat, mitä heidän mielestä on järkevää tehdä seuraavalla kvartaalilla. Samalla he kertovat kuinka hyvin he saivat edellisen kauden tavoitteet tehtyä ja jos jotain ei saatu tehtyä, ne otetaan se seuraavalle kvartaalille viimeistelyyn. Etenemisestä tulee todella selkeää.
Ketterä reivaaminen
Strategiapäivän lopuksi tsekataan, onko strategiasivumme sellainen, jota meidän pitäisi päivittää.
Kun strategia on vain yhdellä sivulla, Strategy 1Pagerillä, se on helppo päivittää.
Sivulle mahdutetaan nimenomaan muutama asia:
1) Mikä toimintamme SUURI TEHTÄVÄ on, eli Purpose, joka on Missio + Visio. Nämä voi yhdistää, koska Missio on täällä nyt, ja Visio on oikeastaan Missio tulevaisuudessa, se vain kehittyy ja syvenee. SUURI TEHTÄVÄMME on aurinko asiakkaille.
2) FOKUSALUEET. Strategy 1Pagerille laitetaan isot fokusalueet, yleensä 3 tai 4.
3) TAVOITTEET. Konkreettiset tavoitteet tulevat fokusalueiden alle. Ne voivat olla strategisia kehityshankkeita tai sitten vaan otsikoita työlle, jota ei tarvitse projektoida. niiden alle.
Kun katselet näitä juttuja ja päivität kerran kvartaalissa, samalla tulet katselmoitua koko strategian. Tämä on aivan mahtava juttu, koska silloin toiminnasta tulee ketterä. Strategia ei enää ole kiveen hakattu, vaan voimme edetä ihan markkinatilanteen mukaan.
Voi olla, että edellinen nykystrategiaa pitää jopa päivittää nopeammin. Sitten päivitetään! Tämä on sellaista elämistä, jota tarvitaan myös isompiin yrityksiin. Muuten käy niin, että meillä on kankeita dinosauruksia, jotka eivät enää pärjää koska eivät ole tarpeeksi ketteriä.
Kvartaalitsekin lopuksi katsotaan myös isoa kuvaa. Pitääkö strategiasivua päivittää? Helikopterinäkymä toiminnasta avautuu. Se on vähän kuin hampurilaismalli, jossa yhdistetään top-down ja bottom-up, ja keskellä on toiminnan pihvi.
Strategia taululle
Jotta kvartaaliketteryys toimii käytännössä, tarvitsemme strategian kuvattuna digitaululle, ei vain PowerPointiin. Nimenomaan yhteiselle ja elävälle taululle, jota kaikki voivat katsoa ja myös tavoitteita seurataan ja päivitetään jatkuvasti johtoryhmän kokouksissa kvartaalitsekkien välissä.
Strategiataululla fokusalueet ovat sarakkeita, ja tavoitteet pieniä kortteja niissä. Tavoitteet voidaan merkitä liikennevaloin sen mukaan pysyvätkö ne aikataulussa, ovatko ne viivästyneitä, onko niissä ongelmia vai ovatko ne valmistuneet. Tämä tarkoittaa sitä, että strategia on läsnä arjen liiketoiminnassa, ja silmien edessä koko ajan!
Silloin ei huomatakaan kuinka strategiasta tulee ketterä. Voidaan todeta, että yksi fokusalue on valmis, ja sitten otetaan seuraava asia fokukseen. Voi olla, että tämä tapahtuu nopeammin kuin vuositahtiin.
Yhteenvetona voisi sanoa, että tämä on jollain tavalla niin niin helppoa.
Mutta teknologia tarvitaan auttamaan.
Ketterä strategia
Näin toimien elämästämme tulee yhtäkkiä ketterä. Meillä on kvartaalitsekit, jotka on puukattu koko vuodelle. Asiat tulee tehtyä. Muuten on niin, että isoja asioita ei ehditä miettimään jokapäiväisen kiireen takia. Molempia tarvitaan.
Ihmiset ovat iloisempia, koska toimintatapa on paljon kevyempää, ja itseasiassa myös paljon tehokkaampaa. Kilpailukyky nousee. Tämä tapa on ihan killeri!
Tee ketterä strategia ja laita se tulille!🔥
👉 Jos haluat pysyä ajan tasalla uusimmista keisseistä ja ahaa-elämyksistä, liity Johdon VIP-listalle!
Markus Westerlund on Rdigon perustaja ja strategiakonsultti. Hän on 25 vuoden aikana fasilitoinut toistasataa strategiaprosessia, ensiksi asiakkuusstrategioita vuosina 1996-2007 Vectia Oy:n toimitusjohtajana ja vuodesta 2007 liiketoimintastrategioita Rdigossa. Corporate uransa hän teki Nokian palveluksessa ensin tietoliikennepuolella ja sitten IT puolella Nokia/ICL Datassa. Markus on DI.
Rdigo on senioripartnerien strategia boutique. Erikoisuutena on laajasti osallistava strategiaprosessi tehokasta digifasilitointia hyödyntäen, nykyajatusten voimakas haastaminen, strategian yksinkertaistaminen ja ketterä strategian implementointi.
