Sisällys
1. Uusi yksinkertainen, vai perinteinen tapa määritellä missio ja visio?
2. Purpose = Mission + Visio
3. Konkretiaa visiotilaan
4. Strategia, Missio ja Visio
5. Yrityksen mission määritelmä
6. Esimerkkejä yrityksen missioista
7. Yrityksen visio määritelmä
8. Esimerkkejä yrityksen visiosta
9. Loppukommentti
Aina välillä nousee yrityksessä keskustelu siitä, mikä on meidän missiomme ja mikä visiomme.
Hyvin tavallista on, että nämä jäävät nopeasti unholaan ja ovat ”vain mapissa eikä knupissa”.
Jotkut väittävät, että missio ja visio ovat olemassa riippumatta siitä, onko ne kirjattu vai ei. Uskomme kuitenkin, että ryhmässä tapahtuva yhteinen pohdinta johtaa parempaan liiketoimintaan. Digitaalinen fasilitointi mahdollistaa tämän kustannustehokkaasti nykyään.
Tässä artikkelissa esittelen sekä uuden yksinkertaisemman tavan määritellä mission ja vision, mutta myös perinteisemmän tavan pointteja. Voit valita kumpi tapa sopii teidän ihmisille.
Voimmeko yksinkertaistaa käsitteitä? Tarvitaanko erikseen kahta sanaa Missio ja Visio? Missio ja Visio sekoittuvat ihmisten mielessä, kun sanatkin ovat niin lähellä toisiaan.
Mitä jos harkitsisimme tällaista yhtälöä: Purpose = Mission + Visio, eli suomeksi Suuri Tehtävä = Missio + Visio. Tämä ajatus perustuu siihen tosiseikkaan, että Suuri Tehtävä kattaa sekä nykyhetken että visiotilan. Se kuvaa organisaation olemassaolon syvempää merkitystä ASIAKKAILLE. Suuri Tehtävä ei vaihdu kovinkaan nopeasti, vaan syvenee visiotilassa! Tapamme toteuttaa Suurta Tehtävää kehittyy ja tulee tulevaisuudessa vielä paremmaksi. Suuren Tehtävän substanssi kehittyy!
Jos korvaamme yrityksen mission ja vision yhdellä käsitteellä, Suurella Tehtävällä, se auttaa selkeyttämään organisaation viestiä ja vähentämään sekaannusta.
Suomen kielessä sanoilla ”tarkoitus”, ”merkitys” tai ”päämäärä” ei mielestämme ole ihan samaa sointia kuin englannin ”purpose” -käsitteellä. Monissa asiakaskeisseissämme olemme alkaneet vain puhua ”purposesta”.
Paras käännöksemme on toistaiseksi ollut Suuri Tehtävä. Se korvaa tarpeen selittää, mitä missio tarkoittaa suomeksi. Suuri Tehtävä on se hyöty, mitä tarjoamme asiakkaille ja millä menestymme myös rahallisesti. Kun Suuri Tehtävä on määritelty, ei tarvitse enää puhua missiosta ja visiosta erikseen. Suuri Tehtävä antaa toiminnalle merkityksen sekä tänään että jatkossa.
Yrityksen kehitystä voidaan hyvin konkretisoida, vaikka moni ei sitä tee. Usein visiot ovat lyhyitä sloganeita ja numeroita – tavoiteliikevaihtoja ja tuloksia. Sanoitukset keskittyvät usein enemmän markkina-asemaan kuin konkreettisiin tekoihin asiakkaiden hyväksi. Silloin visio jää helposti kevyeksi yläpilveksi ja se ei luo innostusta ei henkilöstöön eikä asiakkaisiin.
Tavallisin visio Suomessa on kauan ollut ”olla johtava” tai joku sen synonyymi, esimerkiksi ”olla halutuin”. Se on tietysti hieno ajatus, etenkin omistajille, mutta se ei kerro mitään siitä, miten aseman saavuttaminen tapahtuu. Kun kysyn johdolta tai hallitukselta, kuka myöntää aseman, vastaavat ”asiakkaat”. Jatkokysymys: ”Mitä sitten teette, jotta asiakas rankkaa teidät johtavaksi?” Tähän ei enää vastausta tulee. Silloin visio on tyhjä…
Olemme Rdigossa kehittäneet ”aikakonetekniikan”, jolla voimme luoda substanssia tulevaan tahtotilaan.
Se on leikkimielinen harjoitus, joka hämmästyttävällä tavalla vapauttaa ihmisten mielistä asioita, joita kannattaa tehdä asiakkaiden ja oman kilpailuetumme hyväksi.
Vision työkalu: ”Lennetään 5 vuotta tulevaisuuteen ja katsotaan, mitä on tapahtunut. Harjoituksessa tunnistamme puuttuvat ”rakennuspalikat”. Laitamme ne tiekartalle ja priorisoimme, mistä kannattaa aloittaa ja miten edetä pala kerrallaan. Suurta suunnitelmaa ei tarvitse tehdä heti – voida edetä ketterästi askeleittain. Ketterä toimintatapa on tosi kilpailukykyinen tapa: Näitä asioita tehdään nyt ja loput siirretään työpinoon, josta ne otetaan työn alle ajallaan.”
Harjoitus on erittäin innostava – naurua ja taputuksia kuuluu. Aikakone auttaa organisaatiota hahmottamaan, mitä tekoja ja muutoksia tarvitaan tavoiteltavan tulevaisuuden saavuttamiseksi. Olemme tehneet aikakoneharjoituksen useissa kymmenissä yrityksissä ja tunnistaneet tyypillisesti 40-80 konkreettista sisältöä, jotka yritykset voivat toteuttaa asiakkailleen jatkossa, esimerkiksi viiden vuoden aikana. Nyt on visiotilassa substanssia!
Mikä on sitten strategian rooli mission ja vision rinnalla? Strategia on tietenkin tapa, millä visiotila tavoitetaan. Jos käytämme yksinkertaista mallia, jossa Suuri Tehtävä korvaa vision ja mission, voi se samalla korvata myös strategian lyhytnimen! Silloin ei ole kolmea käsitettä, vaan voimme mennä vain yhdellä! Yksinkertainen on todella kaunista!
Strategia on tekemisen suunta, ja sen tulee tietenkin konkretisoitua. Hallistus määrittelee strategian linjaukset, kuvan sektorin, ja johdon tehtävä on löytää paras tie sektorin sisällä. Siihen tarvitaan selvät strategiset fokukset, esimerkiksi 3 kappaletta, ja ne purkautuvat tavoitteiksi, läpimurtotavoitteiksi. Tavoitteita tulee olla eri tasoilla, jotta asiat tulevat riittävän konkreettisiksi ja ihmiset ymmärtävät mitä pitää tehdä. Helposti strategian ja arjen tekemisen väliin jää gäppi. Silloin ihmisillä on vaikeeta ymmärtää, mitä pitäisi konkreettisesti tehdä toisin, jotta strategia toteutuu.
Strategian toteutus. Kahdensadan strategiaprosessin jälkeen olemme havainneet miksi strategian toteuttaminen on usein niin vaikeaa. Olemme tähän raketaneet helposti viestitettävän mallin: Kyse on risaisesta tikapuusta!
1. Strategian JUJU – kappale tekstiä, hissipuhe, joka kertoo miksi juuri nämä valinnat yhdessä luovat meille kilpailuedun.
2. Fokukset – esimerkiksi kolme keskeistä strategista fokusta, jotka on priorisoitu kehityksen kohteeksi.
3. Läpimurtotavoitteet – muutama isompi haastava tavoite, ´joka tulee saavuttaa fokusalueessa.
4. Avaintulos – mitä pitää saada aikaan läpimurrossa.
5. Välitulokset – mitkä ovat tarvittavat virstanpylväät avaintuloksen saavuttamiseksi.
6. Tekemiset – vasta sitten tulevat konkreettiset tekemiset, jotka pitää toteutta välitulosten saavuttamiseksi
Ilman näitä robusteja tikapuun askeleita tikapuuhun syntyy gäppi. Tämä gäppi on vahvistanut yleistä käsitettä ”muutosvastarinnastaa”. Itse uskon, että kyse onkin usien vain siitä, että tikapuun askeleet eivät ole selvästi määritelty. Kun tikapuu on risainen, eivät ihmiset osaa hypätä toteuttamaan strategiaa. Askeleita puuttuu ja strategia tuntuu fraaseilta, kevyeltä yläpilveltä tai ”herrojen huoveilta”.
Strategian toteutuksen johtaminen on juuri näiden tikapuun askelten varmistamista. Miten robusti toteutus käytännössä toteutetaan yrityksen johtamisessa, onkín sitten toinen teema. Sitä käsittelemme muilla sivuillamme ja blogeissa. Katso www.rdigo.com.
Seuraavaksi kommentoin perinteisempiä määrittelyjä.
Missio vastaa kysymykseen ”miksi yritys on olemassa?”, ”mitä asiakkaan ongelmaa yritys ratkaisee?” Käytännössä missio on kestävää laatua ja vaihtuu hyvin harvoin, koska silloin siirryttäisiin ihan toiseen liiketoimintaan ja kulttuuriin. Hyvä missio on valtava rekrytointiase. Nuoret ja vanhemmatkin ihmiset ovat nykyään hyvin tarkkoja, että työ on merkityksellistä ja vastuullista. Siksi hyvä mission kiteytys on tärkeää ja pitkäaikaisen motivaation lähde. (Mission on itse asia se aiemmin määritelty Suuri Tehtävä).
Visio on yrityksen suuntaa määrittävä tekijä, joka voidaan arkikielessä kuvata unelmaksi. Ilman visiota yritykseltä puuttuu suunta ja sielu. Visio on ikään kuin kaukana häämöttävä maali, johon yrityksen toiminta pyrkii. Vahva visio inspiroi ihmisiä ja sillä on selvästi motivoiva vaikutus organisaation kaikkiin ihmisiin.
Strategian ja tavoitteiden määrittely on helpompaa, kun yrityksellä on selvä visio tulevaisuudesta. Yrityksen visio määrittelee yhteisen suuren tavoitteen ja toimii liiketoiminnan strategian kiintopisteenä.
Yritys ilman visiota voi tuntua merkityksettömältä.
Tästä syy usein lyhyen tarinan tai sloganin muotoon. Olemme Rdigossa käyttäneet ”aikakonetekniikkaa”, jolla saamme lisää substanssia visioon, koska usein visio on fraasi ja sisältöä ei ole. Lue aikakoneesta yllä.
Tässä artikkelissa ehdotan kahta eri tapaa kirjata mission ja vision. Voit käyttää kumpaa vaan.
Lyhyempi ja yksinkertaisempi tapa on käyttää vain yhtä määrittelyä, jota kutsun Suureksi Tehtäväksi. Toiset puhuvat tarkoituksesta.
Hyvä on tietenkin avata ja konkretisoida visiotilaa, eli tahtotilaa molemmissa tavoissa. Siihen esittelin ”aikakonetekniikan”.
Mielenkiintoista on tarkastella esitettyjä esimerkkejä. Niitä lukiessa huomaa kuinka lähellä missio- ja visiomäärittelyt ovat toisiaan. Sekin jo puolta ajatusta, että yhdistetään ne ja kirjataan sitten erikseen konkretiaa tahtotilaan.
Mielenkiintoinen maailma. Ota yhteyttä jos haluat keskustella asiasta. Alla myös kalenterini.
Markus Westerlund
Rdigo Oy, CEO, Founder
+358 50 67030, www.rdigo.com
etunimi.sukunimi@rdigo.com
https://www.linkedin.com/in/markuswesterlund
Varaa keskusteluaika
Markus Westerlund on Rdigon perustaja ja strategiakonsultti. Hän on 25 vuoden aikana fasilitoinut toistasataa strategiaprosessia, ensiksi asiakkuusstrategioita vuosina 1996-2007 Vectia Oy:n toimitusjohtajana ja vuodesta 2007 liiketoimintastrategioita Rdigossa. Corporate uransa hän on teki Nokian palveluksessa ensin tietoliikennepuolella ja sitten IT puolella Nokia/ICL Datassa. Markus on DI.
Rdigo on senioripartnerien strategia boutique. Erikoisuutena on laajasti osallistava strategiaprosessi tehokasta digifasilitointia hyödyntäen, nykyajatusten voimakas haastaminen, strategian yksinkertaistaminen ja ketterä strategian implementointi.