3. Strategian toteutus: Teemme-vaihe

Perinteisessä tavassa johtoryhmä luo strategian ja sitten pidetään tiedotustilaisuus. Toimitusjohtaja kertoo strategian tunnissa. Sitten on kysymysten aika. Klassinen ”mitä tämä tarkoittaa käytännössä?” -kysymys kuullaan aina. Toimitusjohtaja vastaa usein hyvin ylätasolla. Vitsailemme Rdigossa usein, että hänen pitäisi sanoa ”mistä minä tiedän mitä se on sinun työssäsi, siksihän minä maksan sinulle palkkaa, että selvittäisit sen. En voi tehdä enkä osaa kaikkien työtä.” No, niin ei kuitenkaan voi sanoa, vaikka ajatus taitaa ollakin oikeansuuntainen…

Asiakkaiden huolien aistiminen ja ratkaisujen ehdottaminen

Jokaisen tulee aistia asiakkaiden huolia ja päättää mikä on meidän paras ratkaisu tilanteeseen. Ratkaisu on tarve, mutta tarvetta ei muuten kannata kysyä asiakkaalta, koska hän ei tiedä meidän uusimpia tuotteita ja palveluita.

Asiakas ei ole ammattilainen meidän alallamme. Tarpeen kysyminen asiakkaalta on yksi tavallisimmista sudenkuopista, johon niin moni palveluammattilainen putoaa. Jos asiakas kertoo tarpeensa, on riski suuri, että sieltä pyydetään jo vanhentunutta tarjoomaa. Tietenkin kuunnellaan asiakkaan tarve, mutta pyydetään kuitenkin rohkeasti lupa saada esittää myös meidän uusimpia ratkaisujamme.

Strategian läpimurtotavoitteiden toteutuksen tehtävänä on luoda näitä uusia ratkaisuja asiakkaille. Pitää fokusoida siihen mikä on nyt tässä tilanteessa kaikkein tärkeintä. Läpimurtotavoitteet toteutetaan ketterällä tiekartalla askel kerrallaan. Mutta nopeassa tahdissa!

Tulevaisuutta ei voi mitata eikä tutkia, koska sitä ei ole. Kun luomme strategian, se perustuu aina oletuksiin tai uskomuksiin tulevaisuudesta: miten markkina kehittyy, mitä asiakkaat ovat mieltä ja tarvitsevat, mikä on meidän suuri tehtävämme asiakkaita auttaessa. Näitä uskomuksia on harvoin kirjattu. Ne leijuvat ilmassa. Voimakas tapa haastaa ajattelua on tunnistaa avainuskomukset ja haastaa niitä kutakin. Oikein osuvat uskomukset luovat hyvän strategian, vähemmän hyvät luovat vähemmän hyvän strategian. Haasta siksi uskomuksia!

Pelikirja uusista työtavoista

Työtapoja on organisaatiossa suuri määrä. Suurin osa työtavoista on todella hyviä, mutta osa ei toimi enää. Syntyy aikahukkaa, odottamista, ylimääräistä työtä, turhia kustannuksia tai huonoa laatua. Eli tiettyjä työtapoja pitää parantaa tai peräti kokonaan uudistaa.

Teknologia on usein se, joka muuttaa entisajan hyvät työtavat vanhentuneiksi. Uudella teknologialla asiat sujuvat paljon helpommin, kustannussäästöjä ja asiakastyytyväisyyttä syntyy.

Olisi tietenkin hyvä tunnistaa mitkä nämä uudet mahdollisuudet työtavoissa on. Strategia toteuttaminen vaati poikkeuksetta työtapojen uudistamista. Nämä kannattaa kirjata yhteiseen Pelikirjaan. Sana Pelikirja on osoittautunut hyväksi vertaukseksi. Ihmiset innostuvat uudesta Pelikirjasta.

Miten Pelikirja sitten synnytetään? Ollaan tehty Pelikirja-projekteja siten, että ensin on tunnistettu edelläkävijäyksilöitä. Nämä ”kipinät” ottavat mielellään uudet tavat käyttöön ensimmäisinä. Heidän kanssaan tunnistamme asioita, mitkä tökkii toiminnassa. Näille tunnistamme uusia WAU-käytäntöjä workshopeissa. Mikä on sellainen asia, joka olisi aito WAU meidän eri rooleissa oleville henkilöille? Mikä luo WAUn myyjälle, asiantuntijalle, ASIAKKAALLE, tukihenkilölle jne? Nämä työtavat kirjaamme Pelikirjaan.

Kun edelläkävijät ovat itse tosi innostuneita omista WAU-oivalluksistaan, he tartuttavat toimintatavan muihin. Usein ei edes tarvitse puskea uusia työtapoja organisaatioon, vaan ne saavat siivet kipinöiden kautta.

Ehdotuksemme. Kun uusi strategia on valmis, implementoi se digitaululla. Rakenna visuaalinen työkalu strategian implementoinnille. Osallista tiimi seurantaan ja avaa sille tilanne. Se on hyvin motivoivaa. Voimme kertoa enemmän, jos asia kiinnostaa.