1. Missio ja Visio – käsitteet ja yksinkertaistaminen
Tässä sinulle mielenkiintoinen pohdinta: Tarvitaanko erikseen kahta sanaa Missio ja Visio? Missio ja visio saattavat sekoittua ihmisten mielessä. Mitä jos harkitsisimme tällaista yhtälöä: Purpose = Mission + Visio, eli suomeksi Suuri Tehtävä = Missio + Visio. Tämä ajatus perustuu siihen, että Suuri Tehtävä kattaa sekä nykyhetken että visiotilan. Se kuvaa organisaation olemassaolon syvempää tarkoitusta markkinoilla. Ja se ei vaihdu kovinkaan nopeasti!
Jos korvaamme yrityksen mission ja vision yhdellä käsitteellä, Suurella Tehtävällä, se auttaa selkeyttämään organisaation viestiä ja vähentämään sekaannusta. Suomen kielessä sanoilla ”tarkoitus”, ”merkitys” tai ”päämäärä” ei mielestämme ole ihan samaa sointia kuin englannin ”purpose” -käsitteellä.
Monissa asiakaskeisseissämme olemme alkaneet vain puhua ”purposesta”. Paras käännöksemme on toistaiseksi ollut Suuri Tehtävä. Se korvaa tarpeen selittää, mitä missio tarkoittaa suomeksi. Suuri Tehtävä on se hyöty, mitä tarjoamme asiakkaille ja millä menestymme myös rahallisesti. Itse asiassa Suuri Tehtävä on synonyymi missiolle, mutta se poistaa tarpeen määritellä ja muistaa kaksi käsitettä. Yksinkertaisuus on kaunista!
2. Konkretiaa visiotilaan
Toinen merkittävä näkökulma on, että visiotilaa voidaan hyvin konkretisoida. Usein visiosanoitukset keskittyvät enemmän markkina-asemaan kuin konkreettisiin tekoihin asiakkaiden hyväksi. Silloin visio jää helposti kevyeksi yläpilveksi.
Tavallisin visio Suomessa on ”olla johtava” tai joku sen synonyymi, esimerkiksi ”olla halutuin”. Se on tietysti hieno ajatus etenkin omistajille, mutta se ei kerro mitään siitä, miten aseman saavuttaminen tapahtuu. Kun kysyn johdolta tai hallitukselta, kuka myöntää aseman, vastaavat: asiakkaat. Jatkokysymys: ”Mitä sitten teette, jotta asiakas rankkaa teidät johtavaksi?” Tähän ei enää vastausta tulee…. visio on tyhjä…
Me olemme Rdigossa kehittäneet ”aikakonetekniikan”, jolla voimme luoda substanssia tulevaan tahtotilaan. Se on leikkimielinen harjoitus, joka yllättävällä tavalla vapauttaa ihmisten mielistä asioita, joita kannattaa tehdä asiakkaiden ja kilpailuedun hyväksi.
Vision työkalu: ”Lennetään 5 vuotta tulevaisuuteen ja katsotaan, mitä on tapahtunut. Harjoituksessa tunnistamme puuttuvat ”rakennuspalikat”. Laitamme ne tiekartalle ja priorisoimme, mistä kannattaa aloittaa ja miten edetä pala kerrallaan. Suurta suunnitelmaa ei tarvitse tehdä heti – ketterä eteneminen on tosi kilpailukykyinen tapa: Näitä asioita tehdään nyt ja loput siirretään työpinoon, josta ne otetaan työn alle ajallaan.”
Harjoitus on erittäin innostava, naurua ja taputuksia kuuluu. Aikakone auttaa organisaatiota hahmottamaan, mitä tekoja ja muutoksia tarvitaan tavoiteltavan tulevaisuuden saavuttamiseksi. Olemme tehneet aikakoneharjoituksen useissa kymmenissä yrityksissä ja tunnistaneet tyypillisesti 40-80 konkreettista sisältöä, jotka yritykset voivat toteuttaa asiakkailleen, esimerkiksi viiden vuoden aikana.
3. Strategia, Missio ja Visio
Mikä on strategian rooli mission ja vision rinnalla? Strategia on tietenkin tapa, millä visiotila tavoitetaan. Jos käytämme yksinkertaista mallia, jossa Suuri Tehtävä korvaa vision ja mission, voi se myös korvata strategian lyhytnimen! Silloin ei ole kolmea käsitettä, vaan voimme mennä vain yhdellä! Yksinkertainen on todella kaunista!
Strategia on tekemisen suunta, ja sen tulee tietenkin konkretisoitua. Tarvitsemme selvät strategiset fokusalueet, jotka purkautuvat tavoitteiksi. Tavoitteita tulee olla eri tasoilla, jotta asiat konkretisoituvat. Helposti strategian ja arjen tekemisen väliin jää gäppi. Ihmisillä on vaikeuksia ymmärtää, mitä pitäisi konkreettisesti muuttaa, jotta strategia toteutuu.
Kahdensadan strategiaprosessin jälkeen olemme selvästi havainneet, miksi strategian toteuttaminen on usein niin vaikeaa. Kyse on risaisesta tikapuusta!
Lääke tähän on luoda robusti tikapuu, joka vie meidät ylätasolta konkretiaan. Tarvittavat askeleet ovat seuraavat:
1. Strategian JUJU – kappale tekstiä, hissipuhe, jossa selitetään, miten etenemme tulevaan.
2. Fokukset – esimerkiksi kolme keskeistä strategista fokusta, joita seuraavaksi kehitetään.
3. Läpimurtotavoitteet – muutama isompi haastava tavoite, jotka tulee saavuttaa fokusalueessa.
4. Avaintulos – mitä pitää saada aikaan läpimurrossa.
5. Välitulokset – mitkä ovat tarvittavat virstanpylväät avaintuloksen saavuttamiseksi.
6. Tekemiset – vasta tässä vaiheessa tulevat konkreettiset tekemiset, joita pitää tehdä, jotta välitulos saavutetaan.
Ilman näitä robusteja tikapuun askeleita syntyy gäppi. Gäppi on vahvistanut käsitettää ”muutosvastarinta”. Uskomme, että kyse onkin ehkä eniten siitä, että tikapuun askeleet eivät ole selvästi määritelty. Tikapuu on risainen. Eivät ihmiset osaa hypätä toteuttamaan strategiaa, jos askeleita puuttuu tikapuusta.
Strategian toteutuksen johtaminen on juuri näiden tikapuun askelten varmistamista. Miten toteutus varmistetaan, on sitten eri teema. Ota yhteyttä puhelimitse tai sähköpostitse, niin voimme kertoa lisää. Tässä Markuksen kalenteri, josta voit varata keskusteluajan sitoumuksetta.
Markus Westerlund
Rdigo Oy, CEO, Founder
+358 50 67030, www.rdigo.com
https://www.linkedin.com/in/markuswesterlund
Markus Westerlund on Rdigon perustaja ja strategiakonsultti. Hän on 25 vuoden aikana fasilitoinut toistasataa strategiaprosessia, ensiksi asiakkuusstrategioita vuosina 1996-2007 Vectia Oy:n toimitusjohtajana ja vuodesta 2007 liiketoimintastrategioita Rdigossa. Corporate uransa hän on teki Nokian palveluksessa ensin tietoliikennepuolella ja sitten IT puolella Nokia/ICL Datassa. Markus on DI.
Rdigo on senioripartnerien strategia boutique. Erikoisuutena on laajasti osallistava strategiaprosessi tehokasta digifasilitointia hyödyntäen, nykyajatusten voimakas haastaminen, strategian yksinkertaistaminen ja ketterä strategian implementointi.